Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 
Lapselle merkitykselliset kokemukset 
Taiteelliset peruskokemukset syntyvät musiikillista, kuvallista, 
tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten 
kirjallisuutta vaalivassa lapsen kasvuympäristössä. Taiteellisten 
kokemusten intensiivisyys ja lumous virittävät lapsen toiminnallisuuden 
ja tempaavat mukaansa. Taidetta tekevän ja kokevan 
lapsen esteettisessä maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista 
draamaa, muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri 
aistialueiden kokemusten yhdistelmiä. Taiteessa lapsella on mahdollisuus 
kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista 
ja leikisti totta. 

Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 
Taiteeseen sisältyy myös lapsen oppimiseen ja harjoitteluun 
liittyvää säännönmukaisuutta. Lapsi nauttii taiteesta, taidoista 
ja ilmaisusta sekä tehdessään yksin että osallistuessaan erilaisiin 
tuotoksiin yhdessä muiden kanssa. Taiteellisen kokemisen 
ja tekemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä. 
Varhaislapsuudessa saatujen taiteellisten peruskokemusten varaan 
rakentuvat lapsen myöhemmät taidemieltymykset ja valinnat 
sekä hänen kulttuuriset arvostuksensa. 

Kasvattajayhteisön toiminta 
Kasvattajayhteisö mahdollistaa lapsen taiteellisen kokemisen ja 
ilmaisemisen lapsen omia persoonallisia valintoja ja havaintoja 
kunnioittaen. Kasvattaja antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle 
mielikuvitukselle ja luovuudelle. Luovat ideat ja ilo yhdessä 
tekemisestä ohjaavat kokonaisvaltaisten toiminnan prosessien 
toteutusta ja ajankäyttöä. Lapsella tulee olla mahdollisuus toimia 
monipuolisesti taiteen eri alueilla, ja hänen tulee saada esimerkiksi 
maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, näytellä, tanssia, 
nikkaroida, askarrella, ommella, kuunnella tai keksiä satuja 
ja runoja.

Kasvattaja ohjaa lasta teknisessä osaamisessa ja myös harjoittelussa, 
jossa keskitytään lapsen itsensä asettamiin arvokkaisiin 
tavoitteisiin. Kasvattaja dokumentoi lasten taiteellista toimintaa 
ja järjestää tilaisuuksia lasten taiteellisten tuotosten esittämiseen. 
Kasvattajayhteisön tulee keskuudessaan tukea myös 
kasvattajien erilaisia ammatillisia taitoja, luovuutta, spontaanisuutta 
ja uskallusta improvisointiin. Kasvattaja löytää taiteesta 
myös välineen ihmisyyteen kasvamisessa ja kasvattamisessa. 

Varhaiskasvatusympäristö 
Varhaiskasvatusympäristössä lapsella on mahdollisuus kokea taiteellisia 
elämyksiä sekä aikaa ja tilaa tutkia vapaasti taiteellisia 
materiaaleja, ideoita ja käsitteitä ja harjoittaa monipuolisesti taitojaan. 
Ympäristön esteettisyys sellaisenaan voi olla lapselle taide- 
elämys. Varhaiskasvatusympäristössä lapsen taiteellinen ilmaisu 
ja osaaminen tuodaan esille.

Taiteellisen asiantuntemuksen laatua voidaan rikastuttaa yhteistyöllä 
paikallisen kulttuuritoimen tai muiden lastenkulttuuria 
edistävien asiantuntijoiden kanssa. Taiteesta iloitseva ja nauttiva 
kasvattaja luo ympäristössään innostavan ilmapiirin ja antaa 
samalla esikuvan taiteeseen suhtautumisen tavoista.

(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2009, 23-24)

Esteettinen orientaatio

Esteettinen orientaatio on laaja ja monitahoinen. Se avautuu 
havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, mutta 
myös kuvittelun ja intuition avulla. Orientaation kohteista ja 
sen kohteisiin lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, 
rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien 
kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. 
Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset 
alkavat hahmottua. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta 
samastuminen on yksi orientaation tärkeä prosessi.

(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2009, 28)

  Hyvinkään vasu kertoo seuraavaa…

5.4. TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN


Erilaiset taiteelliset kokemukset - musiikilliset, kuvataiteelliset, liikunnalliset, kielelliset ja draamalliset - ovat lähisukua sadulle ja leikille - leikki on yksi lapsen tapa tehdä taidetta. Taiteessa ja leikissä lapsella on mahdollisuus lumottuun mielikuvitusmaailmaan, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta.

Lapsessa asuu luontainen taiteenystävä ja kokeilija. Hän on avoin; hän ei erottele taiteellisia kokemuksia muista kokemuksistaan. Hän käyttää eri aistejaan kokonaisvaltaisesti – "hän voi nähdä ääntä ja kuulla värejä".

Tavoitteena on, että

Taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kautta lapsi ottaa maailmaa haltuunsa ja jäsentää sitä. 

Taiteellinen toiminta myös kehittää esteettistä ja empaattista suhtautumista maailmaan ja kanssaihmisiin sekä rakentaa lapsen identiteettiä välittämänsä kulttuuriperimän myötä. 

Konkreettinen taiteen tekeminen kehittää lapsen aisteja, herkkyyttä, mielikuvitusta, motorisia taitoja ja opettaa hänelle kurinalaisuutta työskentelyssään ja itsensä toteuttamismahdollisuuksia.

Kasvattajan tärkein ominaisuus on myönteinen asenne taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen, jotta hän pystyy mahdollistamaan nämä lasten kokemukset arjessa. 

6.5. ESTEETTINEN ORIENTAATIO


Esteettisellä orientaatiolla tarkoitetaan taitoa kokea aistinautintoja ja ymmärtää kauneuden monimuotoisuutta. Estetiikkaa on osa elämää ja sitä voi kokea kuvataiteissa, musiikissa, esiintymistaiteissa, kirjallisuudessa, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä ja kulinarismissa.

Leikkivän, taidetta tekevän ja kokevan lapsen esteettinen maailma on täynnä muotoja, värejä, ääniä, tuoksuja, tuntemuksia - eri aistialueilla koettujen kokemusten yhdistelmiä.

Tavoitteena on

että lapsi on vahva ja onnellinen, omat arvostukset ja näkemykset omaava ihminen

että lapsi kehittyy havainnoinnin herkkyydessä

että lapsi kehittyy tunteiden ilmaisussa

että lapsi kehittyy esteettisten ajatusten ilmaisussa

Kaikki tämä tapahtuu parhaiten, kun lapsi saa omasta elämysmaailmasta käsin eri taide-elämysten innoittamana leikkiä rauhassa ja ilmaista itseään kokonaisvaltaisesti.

Kasvattajan tehtävänä on toimia lapsille oppaana maailman kauneuden löytämiseen ja olla innostavana aikuisena, joka itsekin nauttii ja saa iloa eri taiteen lajeista. Kasvattaja luo lasten kanssa esteettisen oppimisympäristön ja hän on herkkä tunnistamaan lapsen valmiudet ja valmis kannustamaan lapsia heille ominaiseen kokemiseen ja eläytymiseen.